maanantai 31. heinäkuuta 2017

Unikaveri

Kotona ollessani olen kehittänyt itselleni pahan, hyvän tavan eli päikkärit. Myös Ivan tietää tämän ja mamman unikaveriksi on kiva tulla. Viime viikollakin Ivan odotteli eteisessä, oliko mamma menossa päikkäreille ylös vai makkariin, jotta voisi seurata perässä. Kun Ivan tulee unikaveriksi, on ongelmana se, että päikkäreitä ei voi ottaa. Ivanille kyse ei ole päikkärihetkestä, vaan rakastamishetkestä. Ja Ivan -poika rakastaa... Kuviin ei pysty tallentamaan sitä kaikkea leivontaa, hurinaa ja puskemista, jonka onnellisena kohteena mamma saa olla. Ja jos mamma koittaa mennä yksin päikkäreille ja sulkee oven perässään, itkee oven takana mammanpoika, jolle aina ovi avautuu. 

 
Keskittynyt leipojamestari :)


 


 

Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin todeta, että mammakin jää kevyesti toiseksi, kun on mahdollisuus päästä nukkumaan siskon kanssa. Ja tätä mahdollisutta käyttävät hyväkseen niin Ivan kuin Anyakin, joka ei mamman kanssa päikkäreille tule. Anya on tässä suhteessa samanlainen kuin Alex: Kun mamma on makkarissa päikkäreillä, sinne on kiva tulla, muttei nukkumaan. Tällöin tarkistetaan huoneen joka nurkka ja hypitään lipastoilla ja jotain saattaa tippuakin, jotta mamma ei saa nukutuksi, vaan seuraa, mitä huoneessa tapahtuu. Viimeksi tippui korutelineestä rannekoru, joka kivasti kolahti senkin pintaan...

Anya siskon sängyllä :)



20 kommenttia:

  1. Vai sellaista! Että mammalla on tapana ottaa päikkärit, ja Ivanilla estää se! :-D Tosin hyvin rentouttavaahan sekin on, kun kissaa paijataan. Eikä siitä tule sellainen tokkurainen olo kuin päikkäreistä usein tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tunnin kissan paijaus vastaa tunnin päikkäreitä :) Ja sen jälkeen on vain pökertynyt onnesta, kun on saanut olla kissan hellittävänä....

      Poista
  2. Paras mahdollinen tapa tulla häirityksi päikkäreillä! :D

    VastaaPoista
  3. Voi Ivan-muru, rakkaushetki mamman kanssa. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaushetki voi tulla milloin tahansa, tärkeintä on, että kukaan ei näkisi :)

      Poista
  4. Meillä Leonard tulee mun herättyä päikkäreiltä kehräämään ja leipomaan peittoa ja saattaa sitten nukahtaakin viereen vielä vähäksi aikaa <3

    VastaaPoista
  5. Voi mitkä rakkausilmeet Ivanilla :)
    Meillä sama juttu Sofin kanssa, mutta usein leipominen on niin tarmokasta, että sen aikana ei voi nukkua. Ja mitä enemmän kissaa silittää, sitä tarmokkaammin leivotaan ja kovemmin kehrätään.
    Olga taas pyörähtää kerran-pari ja lässähtää sitten koko kuusikiloisen kissanvartalonsa voimalla päälle...

    VastaaPoista
  6. Kissapäikkärit ovat parhaita, vaikkei nukkumisesta toisinaan tule mitään! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovathan ne, meillä nukkumisesta ei vaan yleensä tule mitään :)

      Poista
  7. Rakastamishetki, ihana sana <3 Ja ihana Ivan, kuvista huokuu rakkaus <3 Anya ja Mimmi on samantyylisiä, makkarissa rapistellaan uniaikaan kaikkea mahdollista liukuovista lähtien..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ivan on meidän rakkauspoika, mutta en valita :) Alex vei aikanaan päikkärihäirinnän aivan omalle tasolleen, sillä hänellä oli paha tapa hyppiä avoimien ovien päälle. Ja mitä korkeammalle, sen parempi :)

      Poista
  8. Voi miten söpöä. <3 Olet sinä Ivan ihana! Olisipa meilläkin tuollaista... Meillä tullaan seuraan vain jos oikein kovasti ahdistaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ivan on ihqu :), mutta jää usein vain Anyan varjoon, sillä flikka touhuaa kaikkea koko ajan :)

      Poista
  9. mä oon ihmisen päikkärikaveri, mut en yökaveri. Zetor on joskus kumpaakin, mut harvoin.

    terves
    Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikaverit on mukavia ja ihanainen Ilona etenkin :)

      Poista

Kiva, kun kävit! Kiva, kun kommentoit!