Juhlapäivää

vietetään meillä tänään: Blogi täyttää vaatimattomat kaksi vuotta.  Ensimmäistä juhlapäivää vietettiin tällaisissa tunnelmissa eikä yhtään osattu arvata, mitä muutoksia on tulossa vuoden aikana. Alexin sairastuminen oli meille suuri järkytys, olimmehan suunnitelleet viettävämme vielä monta vuotta yhdessä. Onneksi kohtalo puuttui peliin ja uudet sisällöntuottajat etsivät kotia.

Facebookin syövereistä löytyi tällainen kuva Alexista blogin ekalta päivältä.

Alex 18.7.2015

Anyan ja Ivanin tarinaa joku kysyi jo viime syksynä, kun herrasväki meille saapui. Silloin lupasin kertoa siitä myöhemmin. Olisikohan nyt sopiva aika siihen? Anya ja Ivan asuivat vanhan pariskunnan luona ja isäntä sairastui eikä hänen oletettu siitä enää toipuvan. Emäntä päätti viedä kissat piikille, sillä kukaan hänen mielestään ei niitä osaa hoitaa niin hyvin kuin he ovat hoitaneet. Eläinlääkäristä otettiin yhteyttä yhteistyökumppaniin, joka pitää kissahoitolaa ja joka suostutteli emännän antamaan kissat uudelleen sijoitukseen. Sieltä kissat päätyivät pääkaupunkiseudulle löytöelänkotiin ja kasvattajalle. Kasvattajan kautta me löysimme kissat ja ne muuttivat meille. Tämänkin jälkeen on ollut muutama mutka matkassa, mutta ei niistä sen enempää.

Anya 18.7.2017

Ivan 17.7.2017

Näillä sisällöntuottajilla lähdemme kolmanteen blogivuoteen. Katsotaan nyt, mitä se tuo mukanaan. Ainakin elokuun lopusta siirrymme vanhusaikaan, kun ihmissisko muuttaa Turkuun opiskelemaan ja kissat jäävät mamman ja iskän kanssa kotiin. Joulukuussa mamma valmistuu toivon mukaan sosionomiksi ja löytää sen jälkeen alansa töitä. Iskä jatkaa opettamistaan ja toinen isosisko opiskelujaan Turussa. Anya ja Ivan puolestaan jatkavat paistattelua huomion keskipisteinä. Meidän rakkaat kissalapset💓