Lankalauantaina

Mulla on ollut viime aikoina kevättä rinnassa mamman mielestä aivan riittävästi. Olen kuulemma koko ajan kerjännyt ulos, kun olen huomannut, että se valkoinen on hävinnyt. Tosin en ollut ymmärtänyt, että se valkoinen saattaa jättää jälkeensä vettä. No, eilen lankalauantaina mamma sitten heltyi ja lähdimme ulkoilemaan. Tassut kastuivat, mutta suurimman ajan kestin kuitenkin kuin kissa. Loppumatkasta oli sitten pakko sähistä mammalle, kun se oli vienyt mut "väkisin" pihalle. Enhän mä sinne olis halunnutkaan...

Ekaks me käytiin tietysti tsekkaamaassa postit. Niitä olikin taas tullut taas ihan kivasti varsinkin siltä yhdeltä punakirjavalta.

 Sitten käytiin tarkistamassa mun ruohutupsu, josta joku oli varastanut kaiken vihreän.

Mummulan puolelta löytyi tällainen kattila. Kovin tuoksui lampaalle. Onkohan mutkin kutsuttu pääsiäislounaalle?

Viikolla mulla meni hermot enkä voinut enää vastustaa keltaisten tulppaanien kutsua. Pakkohan nyt ainakin yksi kukkanen täytyy poikkaista.

Sitten vielä mun FiksustaVaihdosta. Kyllä mä niistä pussiruuista tykkään, mutta en mä niistä pateista ja sen sellaisista, jotka ovat purkeissa. Mä tykkään, että ruoka on ruuan näköistä. Penahan mua vähän näistä purkkiruuista tais varotellakin etukäteen.

Toivotamme kaikille lukijoillemme näiden kuvien kera hyvää pääsiäistä, vaikkakin vähän näin myöhässä. Toivottavasti nämä kauniit kevätsäät nyt jatkuvat, jotta maa kuivuisi ja pääsisi useammin ulkoilemaan.