tiistai 13. joulukuuta 2016

Hyvä päätös

Jo Alexin loppuaikana aloimme miettiä, että kaksi kissaa olisi hyvä. Tai jos rehellisiä ollaan, niin itse olin puhunut siitä jo pitkään, mutta isäntä oli vastahankaan. Itse asiassa meillä oli jo varattuna pieni harmaa kissaneiti siinä vaiheessa, kun Alex siirtyi paremmille hiirestysmaille. Sitten tapahtuikin paljon kaikkea: ensin tehtiin päätös Ivanin tulemisesta ja seuraavana aamuna Anyasta. Nyt kissalapset ovat olleet meillä runsaat puolitoista kuukautta ja voi kyllä huoleta todeta, että erittäin hyvä päätös tuli tehdyksi siinä tunnemyrskyssä.

Anya on meidän touhottaja, leikkijä ja joka paikan höylä. Joskus tuntuu, että neidin menossa ei ole järjen häivää. Rappusia vedetään ylös sellaisella vauhdilla, että huh. No, ei siinä muuten mitään, mutta edellisillä omistajilla Anya oli loukannut toisen tassunsa eikä sitä ollut kunnolla hoidettu, joten Anya on rampa ja etenee kolmella tassulla, mutta tosiaan riittävän lujaa pääsee näinkin. Anya ei myöskään ole sylikissa, kun maailma kutsuu koko ajan. Rapsuttaa saa, mutta vain silloin, kun neidille sopii. Anya bravuureihin kuuluu myös maata lattialla viattomasti, mutta siitä voikin kääntyä nopeasti ja täpätä ohikulkevaa Ivania, minkä jälkeen rallit ja painit ovat valmiina. Luonteeltaan neiti on niin venäjänsininen kuin vain voi olla. Meidän prinessa :)





Ivan puolestaan on röllykkä, löllykkä, joka voisi elää rapsutuksilla ja harjauksella. Ivanin mielestä mikään ei ole niin parasta kuin harjaus: harjaa pusketaan, nuollaan ja lopettaa ei saa. Rapsuttaa saa niin paljon kuin herra haluaa. Nyt viikonloppuna Ivan tuli viereeni, kun olin päikkäreillä, heittäytyi selälleen ja ilmaisi, että mamma, nyt on rapsun aika. Siinä menikin  parisenkymmentä minuuttia, kun pidimme herkkää hetkeä. Muuten Ivan on vähän ujo ja säikky, pelkää ääniä ja välillää tuntuu unohtavan, missä nyt on. Anyan leikkimistä Ivan katsoo vierestä, mutta kun  hetki on sopiva, tulee mukaan. Ralli- ja painitaidot Ivanilla on kohdallaan ja joskus saattaa olla jopa aloittava osapuoli, ainakin silloin, kun Anya on riittävästi ärsyttänyt. Meidän Ivan on sellainen pullukka, joka on jo hieman laihtunut meillä ollessaan. Meillä kun tarjotaan vain perusruokaa ja herkkuja vain harvoin ;)













Niin rakkaita ovat nämäkin karvalapset <3

20 kommenttia:

  1. Varmasti Ivan ja Anya ovat samaa mieltä kanssasi siitä, että teitte hyvän päätöksen. :) Hyvä,rakastava koti, jossa on ruokaa ja viihdettä sopivasti tarjolla, ei kai sitä kissa paljon muuta elämältä pyydä. :)

    VastaaPoista
  2. Niin hieno juttu, että päätitte ottaa nämä suloiset kisut! Ovat aivan ihania! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti hyvä päätös on ollut :)

      Poista
  3. Voi miten tuli hyvä mieli tästä jutusta :) Kuulostavat oikein oivalta parilta. <3

    VastaaPoista
  4. Ivanin silmät on niin isot ja ihmeelliset ♥ Ja Anya on niin ihana neiti ja vaikka hänen juoksemisensa näyttää pahalta kolmen jalan takia, on se niin kätevää ja huomaa ettei se Anyaa haittaa ♥ Ihana kun kerroit luonteistakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ivanin mielestä maailmaa pitää ihmetellä. Eihän sitä tiedä, mitä ne ovat taas keksineet :)

      Poista
  5. Hyvä ratkaisu ja hyvään kotiin ovat päässeet!

    VastaaPoista
  6. Ihania mennnkäisiä on he! HUippuviihdettä 💝

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat ja todellista huippuviihdettä :)

      Poista
  7. Olette te kyllä ihanan oloinen kaksikko!

    VastaaPoista
  8. Ihana kaksikko, kaksi on mielestäni myös hyvä ratkaisu, kunnon painiin tarvitaan kaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella, painiin tarvitaan kaksi, sen huomasimme Alexin aikana. Isäntä joutui joskus olemaan se toinen kissa, joka rallasi ympäri taloa :)

      Poista

Kiva, kun kävit! Kiva, kun kommentoit!