sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

... ja takana

Siellä syreenipensaan takapuolella on paikkakunnan viestikeskus. Sieltä voi lukea, mitä ympäristössä tapahtuu. Usein vastailen viesteihin, kuten mamma blogin kommentteihin, ja jätän omia viestejäni myös.






Viikon varrella olen hieman ihmetellyt, mitä mamma ja iskä ovat oikein supisseet. Perjantaina se sitten selvisi, kun pikkusiskon matkalaukku tuotiin olkkariin. Matkalle ovat siis menossa.  Koitin kyllä pitää huolen, että pääsisin mukaan, mutta minut  jätettiin kotiin isosiskon ja sen poifrendin kanssa. Niiden kanssa mun pitäis sitten selvitä muutama päivä, kun muu väki hummailee Prahassa. Eiköhän me selvitä, kunhan tarjoilu vain pelaa.



Huhu kertoo, että ensi viikonloppuna ne olisivat menossa Turkkuseen. Nähtäväksi jää, pitääkö paikkaansa.

Hyvää alkavaa viikkoa ja elokuuta! Kohta on meillä muuten iskän kaa loma ohi :(


sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Syreenin etupuolella

Kesällä ulkoilen tosi paljon enkä pelkästään mökissäni. Valjastelen liki päivittäin ja mieluiten mamman kanssa, sillä silloin lenkit ovat pisimmät, kun pääsee mummulan puolellekin. Jos mamma ei heti ymmärrä, että haluan ulos, niin kunnon tuijotus auttaa aina. Joskus joutuu kyllä oikein kunnolla komentamaankin, kun se ei heti tuijotuksesta ymmärrä ja lähde hakemaaan ulkoiluvehkeitä.


Yksi tämän kesän suosikkiulkoilupaikoistani on mummulan syreenipuska. Sen etupuolella on mukavasti pieni multapläntti, jossa on niin ihanaa  pyöriskellä. Mamma ei siitä oikein tykkää, mutta onneksi mulla on hyvä peiteväri, niin eivät kaikki multahiput näy :)






Kun pyöriskelyt on pyöriskelty,  on aika jatkaa matkaa. Nyt on jo kiire, meinaten syreenin vihreämmälle puolelle. Mitä siellä tapahtuu, jääköön se toiseen kertaan.



Olettehan muistaneet osallistua arvontaamme? Aikaa on toki 5.8. saakka.

Hyvää alkavaa viikkoa, joka on jo heinäkuun viimeinen viikko. Mihin tämä kesä oikein on karkaamassa?

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Juhlaa ja arvontaa

Meillä on tuplajuhlat: Ensimmäinen blogiteksti julkaistiin 18.7.2015. Silloin esiteltiin herran tassut, jotka ovat näin suloiset


Juhannuksen aikaan mamma huomasi, että sadan tekstin rajapyykki lähestyy. Pienellä laskutoimituksella mamma päätteli, että sadas blogiteksti ja blogin 1-vuotispäivä voidaan yhdistää eli tässä ne nyt ovat ja on pienen juhlan aika.



Nopasti on vuosi kulunut ja paljon on vuoden aikana tapahtunut. Aluksi vähän meitä jännitti, lukeeko kukaan meidän tekstejä. Tämän pelko on osoittautunut kuitenkin turhaksi. Mukavinta bloggauksessa on varmasti muut bloggaajat. Olemmekin saaneet vuoden aikana monta mukavaa blogiystävää. Aluksi julkaisimme tekstejä kahden tekstin viikkovauhtia, mutta joulun jälkeen meidän oli pakko vähentää julkaisut yhteen viikossa, sillä mamma aloitti sosionomin opinnot työn ohella ja havaitsi, että loppujen lopuksi työn ja opiskelun yhdistäminen on aika vaativaa.



Juhlan kunniaksi järjestämme arvonnan, joka päättyy 5.8. Arvonnan voittaja  saa valita koruista toisen (alempi on kissariipus, jossa kissa roikkuu tassuillaan ketjussa)


ja kissapussukan

 tai kissakassin


Arvonnan kakkospalkinto on sitten ne, mitä voittaja ei ole valinnut. Voittajakisuille on varattu hiiriä ja nameja :)

Arpoja saa seuraavasti: 1. arpa kommentti tähän kirjoitukseen ja  2. arpa lukijalle. Ilmoitathan kommentissasi, kuinka monella arvalla olet mukana ja ykköspalkintovalintasi eli kumman koruista valitset ja haluatko pussukan vai kassin.

Jätäthän kommenttiisi s-postiosoitteesi, niin voimme ottaa yhteyttä, jos voitto osuu kohdallesi.

Tästä jatkamme hyvillä mielin toiselle vuodelle ja sataluvulle.

Alex & co



sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Lepäilyä ja kulkukissoja

Sisällön tuottaminen on raskasta, joten sen jälkeen on hyvä ottaa vähän rauhallisemmin ja vain lepäillä.


Ja pistää korvat piiloon, ettei kuule ihan kaikkea ihmisten höpötystä.



 Tai laittaa tassut silmien eteen, jottei nää ihan kaikkea.



Tällä viikolla tapahtui yks ihme juttu: Mamma ja iskä sekä siskot olivat jossain Kirjurinluodolla kuuntelemassa kulkukissan laulua. Jos siellä oli kissa esiintymässä, miks mua ei otettu mukaan?  Niin ja miks mun laulut ei kelpaa, kun joskus muakin laulattaa?



Tuleva viikko onkin sitten juhlaviikko. Meillä on tuplasyy juhlaan :)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Sisällöntuottaminen käy duunista

Mammalla oli tässä yks kerta pulaa mahdollisista blogiaiheista. Mun tartti sit kehittää ratkaisu tähän pulmaan ja tuottaa sisältöä blogiin. Tosin tais mua joku harmittaakin, niin näytin mammalle vähän kaapin paikkaa...

Täällä jääkaapin päällä on ihan hauskaa. Jotta tänne pääsee, pitää tosin kiertää katon rajan kautta kaapiston päältä. Vähän extremeä elämään. Pikkupoikana tää temppu onnistu kyllä huomattavasti helpommin.


Mamma laitto  siivilän tuohon luukun alle, kun se kyllästy odottamaan, josko tulisin pois täältä.


Mikäs mun täällä ollessa...


Varsinkin kun jollakulla on asiaa jääkaapille. Saiskohan sitä broitsuviipaleen, jos olis ihan kiltisti ja tulis pois täältä?



 Tarttiskohan mamma ottaa rätti käteen jaa pyyhkiä täältäkin pölyt?


Mikäs mulla täällä poseeratessa? Mamman huomio on taattu ja onhan se sit taas tyytyväinen, kun on saanut blogiin kuvia.





Ja sit voi vaihtaa paikkaa pakastimen kulmalle ja taas mamma tulee ottaa kuviin. Helppoo tää mamman miellyttäminen :)



Näitä kuvia selaillessa muistu mieleen se harmituksen aihekin: Mamma oli käynyt hierojalla ja oli ilmiselvästi silittänyt Äijää.

Nyt me aloitetaan laskeutuminen jazzviikkoon. Kerrankin näillä huudseilla tapahtuu jotain.

Hyvää alkavaa viikkoa!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Naisten hommii, miesten hommii

Tänään oli se kissatätien tapaaminen siellä Helsingissä. Mamma valmistautui matkaan huolella, sillä eilen Ikean kissakankaat joutuivat työn alle. Niistä tuli pussukkaa, kassia ja hametta. Kun rekvisiitta oli kunnossa, oli mamma valmis matkaan. Vähän kuitenkin kyllä ihmettelin, mitä meillä aamulla ennen neljää tapahtuu, kun mamma nousi silloin ylös. Ei sen puoleen, tyytyväinen olin, sillä harvemmin sitä ulkoillaan tuohon aikaan.



Matkaan mamma lähti Onnibussilla puoli kuuden aikaan ja kohteena oli kissakahvila. Tämän kohdan mamma oli minulle unohtanut kertoa, mutta onneksi iskä valisti minua asiasta. Paikalla oli kuulemma yli 20 innokastaa kissatätiä ja yksi kissasetä. Ja sitten niitä kissoja! Kuvia kissoista nappailtiin, mutta meidän mamma oli onneksi niin fiksu, ettei kuvia ottanut. Paikalla oli meinaten niitä, joilla valokuvaaaminen on huomattavasti paremmin hallinnassa ... Ainakin Kissankujeita -blogissa on jo kuvia nähtävänä. Tuliaisiksi bloggaajat olivat saaneet mukavan kassin, joka sisälsi kaikkeaa kivaa ja ennen kaikkea pienen leikkihiiren. Mamma väitti, ettei se ole koskaan nähnyt mun innostuvan jostain lelusta niin paljon kuin siitä. Voi olla, että tein sellaisia puolen metrin hyppyjä :)


Mamma kiittää järjestäjiä sekä uusia ja vanhoja tuttavuuksia mukavasta tapaamisesta.

Sillä aikaa kun mamma oli humputtelemassa isolla kirkolla, me miehet tehtiin hommia. Iskä oli ostanut itsellee uuden lelun ja mulle samalla hienon pahvilaatikon. Siellä oli kiva olla lepäämässä.






Kun lelu oli koottu, pääsi iskä trimmailemaan ojanvarsia. Siihen hommaan mun ei onneksi tarvinnut osallistua, sillä en voi sietää siitä tulevaa meteliä.


Hyvää heinäkuun ekaa viikkoa kaikille! Me jatketaan iskän kanssa lomailua.