sunnuntai 30. elokuuta 2015

Raapimapuu


Henkilökunta osti itselleen uuden sohvakaluston sattuneesta syystä. Oli tainnut joku kissapoika käyttää vanhaa kynsien teroitukseen. Toki mulla oli raapimapuukin, muttei niin hyvä kuin sohva ja nojatuolit.

Ennen sohvien saapumista mulle hankittiin uusi raapimapuu, jotten raapisi uusia kalusteita samaan kuntoon, missä vanhat olivat. Kuten huomaatte, se onkin ollut kovassa käytössä. Iskä on nyt korjannut nuo repsottavat päät, joten taas kynnet terottuvat hyvin.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Kello näyttää ...

venäjänsinisaikaa.

Mamma seikkaili nettikauppojen ihmeellisessä maailmassa. Sieltä se löysi oheisen kellon ja pakkohan Crazyn Cat Ladyn se oli pakko saada. No, onhan siinä kaunis kissan kuva.




sunnuntai 23. elokuuta 2015

Hui - Kissanpiiskaajankuja !

Mamma oli männä viikolla pienellä kesäretkellä mummun ja tätinsä kanssa  etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen kohde oli lankakauppa, joka on kuulemma oikea käsityöihmisen karkkikauppa. Kyllä mammakin oli sieltä jotain ostanut ja oli niin tyytyväinen, kun oli löytänyt lankaa, jota oli kesän etsinyt. Nyt saatiin viimeisteltyä vihdoinkin huivi, joka oli aloitettu jo alkukesästä. Taitaa mamma tykätä tuosta turkoosista väristä, kun mun vänttisetkin on sen väriset.




Seuraava kohde oli Kristiinankaupunki. Mamma oli joskus pikkuflikkana tehnyt perheen kanssa kesälomareissun pitkin länsirannikkoa ja silloin oli käyty Kristiinankaupungissa. Ainoa asia, mitä mamma muisti Kristiinankaupungista, oli se, että siellä on kaunis kirkko. Nyt käytiin tarkistamassa, pitikö muistikuva paikkansa. Sitä ennen oli kuitenkin kahviaika.


Kahvila oli Felénin talossa vanhassa kaupungissa. Tarjolla oli mm. erittäin herkullista porkkanakakkua ja pootoorikin tarjoiltiin ihan pöytään. Oikein mukava paikka.

Kun tankkaus oli suoritettu, siirryttiin kirkolle. Ja olihan se kirkko mielikuvan mukaisesti kaunis. Se on  1800-luvun lopulla rakennettu tiilikirkko ja  myös sisältä  kauniisti entisöity.


Seuraava kohde nosti kissankarvani pystyyn. Huolestuin, millaisia ihmisiä siellä Kristiinankaupungissa oikein asuu. Helpotus oli suuri, kun mamma kertoi, että nimi liittyykin purjeveneisiin ja merimiehiin, oletettavasti laiskoihin sellaisiin.


Kissanpiiskaajankuja on Suomen kolmanneksi kapein katu ja löytyy kirkon takaa kantakaupungin alueelta.

Jos liikutte länsirannikolla, on Kristiinankaupunki vierailun arvoinen paikka.  Joskus lapsena tuntui, että se oli kaukana kasitiestä. Todellisuudessa etäisyys on vain 5 km.

perjantai 21. elokuuta 2015

Kaunein kissakuva -haaste

Se on aivan ehdottomasti tämä, varsinkin kun herra oli itse muotoillut fleecepeitostaan myös tyynyn.


sunnuntai 16. elokuuta 2015

Ulkoilua - mamman palkitseminen

Kyllä ulkoillessa pitää myös vähän nauttia elämästä.

Kaverit eri blogeissa ovat valittaneet, että aina kamera räpsyy. Onhan meillä kamera ennenkin räpsynyt, mutta nyt todella tiedän, mita valokuvaus tarkoittaa. Näitä ulkoilukuvia tallentui digikameralle ihan muutama :)

Lisäksi olen oppinut, että mammalle pitää antaa joko hyvä poseeraus- tai actionkuva, niin kameran räpsyminen loppuu vähäksi aikaa. Seuraava kuvasarja on esimerkki tästä.








Onko tänne ulko-ovellekin joku jättänyt viestiä?
 Mä meen nyt kyllä kuitenkin sisälle.



perjantai 14. elokuuta 2015

Ulkoilua - ota viesti vastaan!

Toinen tärkeä asia ulkoillessa on viestintä. Täällä maalla kun liikkuu myös muita kissoja.



No tänne kait seuraavaks!

Onks täällä käynyt joku?

Ei kun täälläpäin!

Se on jättänyt jotain viestiäkin

Oho! Onpa tekstillä mittaa!

Mä viestitän yleensä tän mummulan syreenipuskan kautta


Joku on tainnut vastatakin mulle


Täytyy vastata viestiin! Mamma on sanonut, että se on kohteliasta

Homma OK!


Voidaan jatkaa matkaa...

tiistai 11. elokuuta 2015

Ulkoilua - kissa ruohotupsulla

Tykkään ulkoilla valjaissa, etenkin mamman kaa. Ulkoilen kyllä iskän ja siskonkin kanssa, mutta se ei ole niin mukavaa, sillä he rajoittavat reviirini vain omaan pihaan. Mamma vie mut myös mummulan puolelle.

Näin kesäaikaan ulkoilen ensin aamulla vihreässä mökissäni, minkä jälkeen otan  pienet (?) kauneusunet. Heräilen yleensä siihen aikaan, kun mamma tulee töistä ja olen heti valmis lähtemään ULOS. Mamma ei tosin ole, vaan se saattaa esimerkiksi selata pädiään. No, jos riittävän monta kertaa puskee pädin kulmaa, niin kyllä se mammakin ymmärtää, mistä tassua puristaa.

Mamman kanssa ulkoilessa meillä on aika vakioreitti, jonka esittelen teille osissa. Aloitetaan tärkeimmistä eli ruohotupsuista. Ne ovat ulkoilun suola. Joskus saatan hieman ahmia ruohoa ja silloin voi käydä vanhanaikaisesti, mutta se ei haittaa kun ollaan pihalla eikä kenenkään tarvitse ryhtyä siivouspuuhiin.


Ulos! Haluan ULOS!


Hopi, hopi!
Tää ruohotupsu tsekataan aina ekaks...


Kiire seuraavaan kohteeseen


Mummulan puolella


Kotipihan toiseks paras ruoho


Mamma, etkö oo nähnyt kissan syövän ruohoa?

Taas mummulan puolella


Mihin seuraavaks?

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Elokuun pimenevät illat ...

antavat luvan polttaa jälleen kynttilöitä. Parempaa mottoa elämälle ei kissaihminen  kai tarvitse?





lauantai 8. elokuuta 2015

Vieraan maan kissoja

Henkilökunta lomaili alkukesästä Kreetalla ja mä mummulassa. Siellä Kreetallakin on kuulemma kissoja ja sisko oli ottanut muutamasta kuvan. Onneksi vain kuvan, etteivät tuoneet tuliaisina kotiin.



Tällä kaverilla on komea puuhkis

Musta-valkoista kauneutta

torstai 6. elokuuta 2015

Ilta-auringossa

on mukavaa kölliä. Usein se ei ole ollutkaan tänä kesänä mahdollista, mutta vihdoin tällä viikolla pääsin hoodseille iskän kaa.


maanantai 3. elokuuta 2015

Aamuaurinko

pitkästä aikaa luo säteitään  ... ja suoraan vihreän mökin valtiaaseen :)


lauantai 1. elokuuta 2015

Possu


Iskä väittää, että olen ruokatavoiltani pikkupossu, mutta täytyyhän raksut lajitella.