keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Blogin tarina


Saimme  Pesukarhu kissat -blogin ihanilta Paavo- ja Jackson –kissoilta sekä heidän emännältään Marialta haasteen kirjoittaa blogimme tarinan. Kiitos haasteesta!
Koska oma blogihistoria on vielä kovin lyhyt, kerron, miten hurahdin kissablogeihin ja miten ajatus siitä sitten lähti. Pari vuotta sitten olin pienessä leikkauksessa ja saikulla sen jälkeen oli aikaa surffailuun ja tv:n katseluun. Ostos-TV:t rupesivat kyllä tylsistyttämään aika nopeasti, joten nettisurffailuun jäi aikaa enemmän. Jostain syystä eksyin Kassulan poikien sivuille ja siitä se lähti. Kun palasin takaisin töihin, kerroin kaikille, kuinka ihania kissoja olin netissä tavannut. Seuraavaksi eksyin koratveljesten Cisu ja Toto – sivuille ja taas olin myyty. Se big bang tapahtui kuitenkin toukokuussa 2014, kun blogistaniaan saapui eräs Sulo-niminen kissa. Tämä herra koukutti minut täysin kissablogien seuraajaksi ja aamurutiiniksi muodostuikin käydä katsomassa, mitä uutta Naukulassa. Naukulan lukijalistalta bongasin lisää kissablogeja ja joskus saattoikin aikaa vierähtää tunti jos toinen ihania kissatarinoita lukiessa. Monet ilonhetket on koettu, kun kisupentuja on syntynyt, murheet murehdittu sairauskertomuksia tavatessa ja kyyneleet tirautettu, kun joku on lähtenyt autuaammille hiirestysmaille.
Blogikommentoinnit olivat minulle aluksi kauhistus. Ajattelin, että nolaanko itseni, kun kirjoitan jotain tyhmää tai mitä ne ihmiset ajattelevat, kun joku ventovieras, jolla ei ole edes omaa blogia, täällä kommentoi. Sitten rohkaistuin ja uskalsin kommentoida Naukulan sivuille ja vähitellen myös muille.
Kun seurasin muiden blogeja, tuli mieleeni joskus ajatus, että voisihan sitä pitää myös oma blogia. Kuvamateriaalihan oli Alexista kertynyt jo useiden vuosien ajalta ja fb-ystävät oli kyllästetty mamman kultapojan kuvilla. Tyttärien lopetettua muodostelmaluistelun olisi myös aikaa muuhunkin kuin harkkoihin ja kisamatkoihin. Vähän kuitenkin mietitytti, olisiko kukaan meistä kiinnostunut, riittäisivätkö kirjalliset taitoni ja ennen kaikkea valokuvaustaitoni. Järkkäri talosta kyllä löytyisi, mutta sitä en osannut käyttää. Tyttäret aina nauroivat niille kuville, jotka olin ottanut heidän kisareissuiltaan. Kaikesta tästä huolimatta hiljaa mielessäni päätin, että Alex saa oman bloginsa. Seuraava ongelma oli, mikä blogille nimeksi. Ei ihan helppo tehtävä, mutta kesällä yhden ruohutupsun vierellä Alexia odotellessani keksein ”Vihreän mökin valtias” . Siinähän se!
Tässä sitä nyt sitten ollaan kertomassa, mikä meidät johdatti kissablogistaniaan. Tekstit ovat mitä ovat. Järkkäriä en osaa vieläkään käyttää, joten kännykkä- ja digikamerakuvilla mennään. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin jännätään, onko kukaan käynyt lukemassa uusinta päivitystä. Kommentteihin pyritään vastaamaan viimeistään ennen uutta tekstiä. Välillä tiiraillaan Bloggerin tilastoja, joiden perusteella haluankin sanoa kiitoksen Naukulan Mammalle. Naukulan lukulistalla aloitteleva bloggari on saanut hyvää mainosta.
Kiitos lukijoille, seuraajille ja kommentoijille! Tästä eteenpäin on hyvä jatkaa. Ja jotta totuus ei unohtuisi, pari kuvaa yhteisestä blogihetkestämme sisällöntuottajan kanssa.



Mmmm...hyvältä näyttää!

Hyvinhän tällä saa kirjoitettua... tai deletoitua :)


Eiköhän tämä teksti ole jo valmis! Haluan rapsutuksia !

Ketään emme haasta, silla haaste on kulkenut sen verran pitkään, että on jo melkein joka blogissa käynyt :)




11 kommenttia:

  1. Kylläpä oli kiva lukea teidän stoori! Kiva että olette olemassa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pepsi Maxin elämää on myös mukava seurata :)

      Poista
  2. Kiitos kauniista sanoista! Olemme erittäin otettuja :) Kassulan väki on ihanaa, niin myös Cisu ja Toto ja niin vain on valloittanut Sulokin useamman mamman sydämen :) Mukavaa, että ryhdyit kommentoimaan ja että perustit oman blogin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olette edelleenkin ihan ykkösblogi :)

      Poista
  3. Teidän blogi on melkein saman ikäinen kuin meidänkin :)
    Naukula oli meillekin ensimmäisten seurattujen blogien joukossa ja edelleen sitä kautta tulee suuri osa lukijoista.
    Kiva kun aloititte, Alexin touhuja on mukava seurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä on aikaa kaikkeen hupsutteluun! Kissaneidit ♥

      Poista
  4. Kiva tarina ja kiva blogi. :) Sisällöntuottajalla on melko vaativa ilme. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eikä jäänyt pelkkään ilmeeseen...

      Poista
  5. Kiva, että päädyit kirjoittamaan blogia, teidän juttuja on mukava lueskella. :)

    VastaaPoista
  6. Kiva postaus! Kiva lukea mistä kukin on saanut SEN sykäyksen, että blogi ja nimi viimein syntyy :)

    VastaaPoista

Kiva, kun kävit! Kiva, kun kommentoit!