Lepäilyä ja kulkukissoja

Sisällön tuottaminen on raskasta, joten sen jälkeen on hyvä ottaa vähän rauhallisemmin ja vain lepäillä.

Ja pistää korvat piiloon, ettei kuule ihan kaikkea ihmisten höpötystä.

 Tai laittaa tassut silmien eteen, jottei nää ihan kaikkea.

Tällä viikolla tapahtui yks ihme juttu: Mamma ja iskä sekä siskot olivat jossain Kirjurinluodolla kuuntelemassa kulkukissan laulua. Jos siellä oli kissa esiintymässä, miks mua ei otettu mukaan?  Niin ja miks mun laulut ei kelpaa, kun joskus muakin laulattaa?

Tuleva viikko onkin sitten juhlaviikko. Meillä on tuplasyy juhlaan :)

Sisällöntuottaminen käy duunista

Mammalla oli tässä yks kerta pulaa mahdollisista blogiaiheista. Mun tartti sit kehittää ratkaisu tähän pulmaan ja tuottaa sisältöä blogiin. Tosin tais mua joku harmittaakin, niin näytin mammalle vähän kaapin paikkaa...

Täällä jääkaapin päällä on ihan hauskaa. Jotta tänne pääsee, pitää tosin kiertää katon rajan kautta kaapiston päältä. Vähän extremeä elämään. Pikkupoikana tää temppu onnistu kyllä huomattavasti helpommin.

Mamma laitto  siivilän tuohon luukun alle, kun se kyllästy odottamaan, josko tulisin pois täältä.

Mikäs mun täällä ollessa...

Varsinkin kun jollakulla on asiaa jääkaapille. Saiskohan sitä broitsuviipaleen, jos olis ihan kiltisti ja tulis pois täältä?

 Tarttiskohan mamma ottaa rätti käteen jaa pyyhkiä täältäkin pölyt?

Mikäs mulla täällä poseeratessa? Mamman huomio on taattu ja onhan se sit taas tyytyväinen, kun on saanut blogiin kuvia.

Ja sit voi vaihtaa paikkaa pakastimen kulmalle ja taas mamma tulee ottaa kuviin. Helppoo tää mamman miellyttäminen :)

Näitä kuvia selaillessa muistu mieleen se harmituksen aihekin: Mamma oli käynyt hierojalla ja oli ilmiselvästi silittänyt Äijää.

Nyt me aloitetaan laskeutuminen jazzviikkoon. Kerrankin näillä huudseilla tapahtuu jotain.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Naisten hommii, miesten hommii

Tänään oli se kissatätien tapaaminen siellä Helsingissä. Mamma valmistautui matkaan huolella, sillä eilen Ikean kissakankaat joutuivat työn alle. Niistä tuli pussukkaa, kassia ja hametta. Kun rekvisiitta oli kunnossa, oli mamma valmis matkaan. Vähän kuitenkin kyllä ihmettelin, mitä meillä aamulla ennen neljää tapahtuu, kun mamma nousi silloin ylös. Ei sen puoleen, tyytyväinen olin, sillä harvemmin sitä ulkoillaan tuohon aikaan.

Matkaan mamma lähti Onnibussilla puoli kuuden aikaan ja kohteena oli kissakahvila. Tämän kohdan mamma oli minulle unohtanut kertoa, mutta onneksi iskä valisti minua asiasta. Paikalla oli kuulemma yli 20 innokastaa kissatätiä ja yksi kissasetä. Ja sitten niitä kissoja! Kuvia kissoista nappailtiin, mutta meidän mamma oli onneksi niin fiksu, ettei kuvia ottanut. Paikalla oli meinaten niitä, joilla valokuvaaaminen on huomattavasti paremmin hallinnassa ... Ainakin Kissankujeita -blogissa on jo kuvia nähtävänä. Tuliaisiksi bloggaajat olivat saaneet mukavan kassin, joka sisälsi kaikkeaa kivaa ja ennen kaikkea pienen leikkihiiren. Mamma väitti, ettei se ole koskaan nähnyt mun innostuvan jostain lelusta niin paljon kuin siitä. Voi olla, että tein sellaisia puolen metrin hyppyjä :)

Mamma kiittää järjestäjiä sekä uusia ja vanhoja tuttavuuksia mukavasta tapaamisesta.

Sillä aikaa kun mamma oli humputtelemassa isolla kirkolla, me miehet tehtiin hommia. Iskä oli ostanut itsellee uuden lelun ja mulle samalla hienon pahvilaatikon. Siellä oli kiva olla lepäämässä.

Kun lelu oli koottu, pääsi iskä trimmailemaan ojanvarsia. Siihen hommaan mun ei onneksi tarvinnut osallistua, sillä en voi sietää siitä tulevaa meteliä.


Hyvää heinäkuun ekaa viikkoa kaikille! Me jatketaan iskän kanssa lomailua.

Juhannuksen viettoa

Juhannus oli ja meni, kaikilla toivottavasti mukavissa merkeissä. Meillä oli siinä suhteessa erilainen juhannus, että pitkästä aikaa palveluskunta oli kotimaisemissa ja olimme kotona kolmestaan, kun siskot olivat omilla tahoillaan viettämässä juhannusta. Mitäs minulla siinä valittamista, kun sai kaiken huomion? Tai sai siihen saakka, kun marenkinoutaja henkiökuntineen tuli kylään.


Juhannusaattona valjasteltiin iskän kaa, kun mamma oli hösäämässä jotain keittiössä. Olivat jättäneet ruohon kivan pitkäksi, juuri sopivaksi lepäilyyn :)

Mamma tykkäs laitella noita juhannusjuttuja. Se kävi keräämässä noi kukat oman mummulansa pihamaalta juhannusaattoaamusti. Koivukin tais olla sieltä.

Juhanukseen kuuluu mansikkakakku. Meillä pohjana on aina marenki, sillä se on meidän mamman bravuuri. Se paistelee marenkia yleensä edellisenä iltana uunin miedossa lämmössä sellaisen nelisen tuntia.

Tää on syvämasentunut marenkinoutaja, jonka marenkikakku oli viety jo sisälle. Ja sit ihmiset vielä juksasivat sitä, että se kakku oli muka annettu mulle. Mähän en sellasista välitä. Eri asia, jos olis ollut katkarapukakku.

Juhannuspäivänä mä sit ulkoilin tällaisissa tunnelmissa. Meillä kun ei lipputankoa, niin porukat hankki juhannuksen kunniaksi tuollaisen pikkulipun. Sen alla oli hyvä lepäillä juhannusväsymystä pois.

Kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut juhannus meillä :)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Loppuviikosta onkin  sitten jo heinäkuu ja sunnuntaina mamma on luvannut lähteä ihan isolle kirkolle asti, kun siellä on kuulemma joku kissatätien tapaaminen.

Hyvää juhannusta!

Toivotamme kaikille hyvää juhannusta näiden pionien myötä. Koska mamma ei ole viherpeukalo, kuvat on mummulan pioneista, joiden juuret ovat syvällä satakuntalaisessa maaperässä. Osa taimista on tuotu meinaten mamman mummun puutarhasta.

Hyvää juhannusta!

t. Alex & co

Ihana tuoksu

Iskä on meillä siivousmestari ja näin ollen huolehtii myös mun toimistojen puhtaudesta. Meillä oli viikolla siivouspäivä: Uudet, puhtaat hiekat ja  kloriitin tuoksu. Aah, se on ihana..Ja kyllä mä siinä nauteinkin pyöriessäni kodinhoitohuoneen altaassa, jonka iskä oli bonuksena pyyhkäissyt vielä kloriittiliinalla. Mamma ei meinannut pysyä perässä kameran kanssa, joten talteen saatiin pääsääntöisesti vain harmaita salamia. Eihän mamma tietenkään huomannut videoida tapahtumaa. No, ei palvelijoilta voi ihan kaikkea vaatia :)

Aah mikä tuoksu! Tässä on ihan pakko pyöriä :)

Niitä puhtaita hiekkoja oli tuoksuteltava niin kovin, että häntäkin ihan unohtui toimiston ulkopuolelle

Hyvää juhannusviikkoa! Toivottavasti se ilma vähän paranisi, kun ainakin meillä oli eilen niin huonot ulkoiluilmat. Aivan kuin syksyllä.

Vauhdin hurmaa...

muttei mulla. Siskolla on skootteri, kun ikä ei ihan vielä riitä autoiluun. Kukapa miespuolinen ei siitä olisi kiinnostunut, niinpä munkin oli käytävä kokeilemassa, miltä tuntuu istua skootterin päällä. Kyytiin en uskaltaisi, vaikka siellä Sofin synttäreillä kissatädit olivat kuulemma miettineet, miten kissan saisi skootterin kyytin.

Eilen mamma, iskä ja sisko olivat siellä dogi-ihmisillä katsomassa jalkapalloa. Sitä henkilökunta saakin seurata ihan rauhassa, kun se ei herätä niin suuri tunteita kuin jääkiekko ja pienet kissapojat saavat näin olla rauhassa. Tässä sen talon valtiatar Milla, jota sisko näyttääkin paijaavan. On Milla meilläkin käynyt, mutta mulla on kissamaisen vahvat mielipiteet siihen asiaan, siis muutama venäläinen suhu-ässä...

Tässä kuvassa kotiväki koittaa hyvitellä mua, kun oli poissa koko illan. Kaikki meni hyvin siihen saakka, kun mamma lähestyi sen keltaisen kanssa. Mun oli ihan pakko kääntää pää pikaisesti pois, ettei menis liian hempeäksi.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Mulla jatkuvat lokoisat oltavat, sillä me ollaan miehissä kotona tämäkin viikko. - Alex