Juhannuksen viettoa

Juhannus oli ja meni, kaikilla toivottavasti mukavissa merkeissä. Meillä oli siinä suhteessa erilainen juhannus, että pitkästä aikaa palveluskunta oli kotimaisemissa ja olimme kotona kolmestaan, kun siskot olivat omilla tahoillaan viettämässä juhannusta. Mitäs minulla siinä valittamista, kun sai kaiken huomion? Tai sai siihen saakka, kun marenkinoutaja henkiökuntineen tuli kylään.


Juhannusaattona valjasteltiin iskän kaa, kun mamma oli hösäämässä jotain keittiössä. Olivat jättäneet ruohon kivan pitkäksi, juuri sopivaksi lepäilyyn :)

Mamma tykkäs laitella noita juhannusjuttuja. Se kävi keräämässä noi kukat oman mummulansa pihamaalta juhannusaattoaamusti. Koivukin tais olla sieltä.

Juhanukseen kuuluu mansikkakakku. Meillä pohjana on aina marenki, sillä se on meidän mamman bravuuri. Se paistelee marenkia yleensä edellisenä iltana uunin miedossa lämmössä sellaisen nelisen tuntia.

Tää on syvämasentunut marenkinoutaja, jonka marenkikakku oli viety jo sisälle. Ja sit ihmiset vielä juksasivat sitä, että se kakku oli muka annettu mulle. Mähän en sellasista välitä. Eri asia, jos olis ollut katkarapukakku.

Juhannuspäivänä mä sit ulkoilin tällaisissa tunnelmissa. Meillä kun ei lipputankoa, niin porukat hankki juhannuksen kunniaksi tuollaisen pikkulipun. Sen alla oli hyvä lepäillä juhannusväsymystä pois.

Kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut juhannus meillä :)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Loppuviikosta onkin  sitten jo heinäkuu ja sunnuntaina mamma on luvannut lähteä ihan isolle kirkolle asti, kun siellä on kuulemma joku kissatätien tapaaminen.